Ennen Jeesuksen toista tulemista

Matt. 24: 29-31

1. Aurinko pimenee
2. Kuu ei anna valoansa
3. Tähdet putoavat taivaasta
4. Taivaiden voimat järkkyvät [taivas kääriytyy kokoon]
5. Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla
6. Ihmiset huutavat kauhuissansa, sekasorto
7. Ihmiset luulivat heillä olevan enemmän aikaa.
8. Jeesus tulee taivaan pilven päällä Suurella Voimalla, Valtavalla Valolla ja salamoilla varustettuna.
Hän lähettää Suuren Pasuunan pauhatessa enkelinsä kokoamaan Jumalan Valitut neljältä ilmansuunnalta
9. Ihmiskunnan ja enkelien tuomitseminen --> Viimeinen Tuomio.
10. Uusi Jerusalem perustetaan maanpäälle, 1000 vuotinen rauha alkaa.

Ennustus-näky Egyptille

Herra lyö egyptiläisiä, lyö ja parantaa; he palajavat Herran tykö, ja Hän kuulee heidän rukouksensa ja parantaa heidät.
Sinä päivänä on oleva valtatie Egyptistä Assuriin, ja Assur yhtyy Egyptiin ja Egypti Assuriin, ja he, Egypti ynnä Assur palvelevat Herraa.
Sinä päivänä on Israel oleva kolmantena Egyptin ja Assurin rinnalla,
siunauksena keskellä maata,
sillä Herra Sebaot siunaa sitä sanoen; >>Siunattu olkoon Egypti, minun kansani, ja Assur, minun kätteni teko, ja Israel, minun perintöosani >>.{Jes19 :22-25}

Tunnustus Jeremialle

18. sinä, joka teet laupeuden tuhansille, mutta kostat isäin pahat teot heidän jälkeensä heidän lastensa helmaan; sinä suuri, voimallinen Jumala, jonka nimi on Herra Sebaot, 
19. suuri neuvossa ja väkevä teossa, sinä, jonka silmät ovat avoimet tarkkaamaan kaikkia ihmislasten teitä, antaaksesi itsekullekin hänen vaelluksensa ja hänen töittensä hedelmän mukaan; 
20. sinä, joka teit tunnustekoja ja ihmeitä Egyptin maassa ja olet tehnyt niitä hamaan tähän päivään asti sekä Israelissa että muitten ihmisten seassa, ja joka olet tehnyt itsellesi nimen, senkaltaisen kuin se tänäkin päivänä on. 
21. Sinä veit kansasi Israelin pois Egyptin maasta tunnusteoilla ja ihmeillä, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, suurella peljätyksellä, 
22. ja annoit heille tämän maan, jonka sinä heidän isillensä vannotulla valalla olit luvannut antaa heille, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä. 
23. Mutta kun he olivat tulleet ja ottaneet sen omaksensa, eivät he kuulleet sinun ääntäsi eivätkä vaeltaneet sinun lakisi mukaan; he eivät tehneet mitään siitä, mitä sinä olit käskenyt heidän tehdä. Silloin sinä annoit kaiken tämän onnettomuuden kohdata heitä. 
24. Katso, piiritysvallit ovat edenneet aivan kaupunkiin asti, niin että se valloitetaan, ja kaupunki joutuu miekan, nälän ja ruton pakosta kaldealaisten valtaan, jotka sotivat sitä vastaan. Mitä sinä olet puhunut, on tapahtunut, ja katso, sinä näet sen. 
25. Mutta kuitenkin sinä, Herra, Herra, sanoit minulle: 'Osta rahalla itsellesi pelto ja ota todistajat', vaikka kaupunki joutuu kaldealaisten käsiin." 
26. Ja Jeremialle tuli tämä Herran sana: 
27. "Katso, minä olen Herra, kaiken lihan Jumala; onko minulle mitään mahdotonta? [Jeremia 32]

Kertomus Israelille

Sillä katso, tulee aika, sanoo Herra, jolloin Minä käännän kansani Israelin ja Juudan kohtalon, sanoo Herra, ja palautan heidät maahan, 
jonka olen antanut heidän isillensä, ja he saavat periä sen. Jer 30:3

Näky sirpaleista ja kotkasta

Näen sirpaleita. Kuulen rikkinäisen lautasen kilinää, lautanen osuu maahan. Sirpaleet lentävät ja ovat pinkin värisiä. Sirpaleet ovat veistetyt teräväksi epäsäännöllisten kolmioiden muotoisiksi. Näen kotkan lentävän. Se asettuu aloille kukkuloihin asumaan. Sen silmä tarkkaa merta. Kalliokukkuloilla se vaanii kuin ylväs patsas. Merellä näen puisen laivan, jonka purjeet ovat molemmat valkoiset, epäsäännöllisen kolmion muotoiset.
Sama kuvio toistuu. Alapuolella piirtämäni kuva kolmion muodosta.

Näen veneen vasemmalla puolella saaren, jossa lepää kookas tulivuori. Tulivuoren sisus on täynnä punaista nestettä. Se kiehuu. Lokki lentää sen yläpuolella ja kiekuu. Näen palmupuun, jossa on pähkinöitä. Ilma on tyyni ja meri on kaunis, aallot lyövät rantaan. Yhtäkkiä kuuluu rummutusta, tulivuori purkaa ulos sulaa laavaa, joka valuu peittäen koko saaren rynnistäen kohti mereen. Meren alla näen tuhkapatsaan, valtavan savupatsaan, joka nousee merenpinnan yläpuolelle kohti taivasta. Linnut lentävät pakoon huutaen. Osa heistä tukehtuu myrkkykaasuun ja tipahtavat alas taivaalta mereen ja jäävät merenpinnalle kuolleina kellumaan. Meri muuttuu sakeaksi myrkyn kaltaiseksi, kalat kuolevat ja nousevat merenpinnalle kellumaan. Kuulen varoituksen äänen ja punainen suuri verivana, monta metriä leveä lähtee kaukaiselta saarelta, osuu mereen ja lipuu vauhdilla meren mukana kohti ihmisasutuksia. Saaret jäävät verivanan alle ja uppoavat. Näen nuotion, josta on tuli sammunut, mutta kytee vielä hiillos. Näen kaksiteräisen grillihaarukan nuotion päällä. Haarukan terässä on lihaa. 

Julista kansalle tuomio:
Teidät minä annan alttiiksi rauhanomaisille tuhoajille. He etsivät rauhaa, mutta tyynnyttävät oman mielenrauhansa tuodessaan turmion, joka kohtaa kansoja äkkiarvaamatta. Näen katkaistun raparperinvarren, jonka sisus on erivärisiä pisteitä täynnä. Punaista ja vihreää valkoisen massan päällä. 
"Heidät taivutetaan katki." Näen tulitikun pystyssä, joka syttyy, tulitikun ympärillä on ruutivana, ristikon muotoinen, kun tulitikku syttyy, kuuluu valtava räjähdys. Kaikki katoaa. Näen kirkasta sinertävän harmaata ilmaa, kaikki katoaa. Näky ohi 

Jeremia 25

30. Mutta sinä, ennusta heille kaikki nämä sanat ja sano heille: Herra ärjyy korkeudesta, antaa äänensä kaikua pyhästä asunnostansa. Hän ärjyy väkevästi yli laitumensa. Hän nostaa kuin viinikuurnan polkijat huudon kaikkia maan asukkaita vastaan. 
31. Pauhina käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita-asia kansoja vastaan, hän käy oikeutta kaiken lihan kanssa: jumalattomat hän antaa miekalle alttiiksi, sanoo Herra. 
32. Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, onnettomuus kulkee kansasta kansaan, ja suuri myrsky nousee maan perimmäisistä ääristä. 
33. Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi. 
34. Parkukaa, te paimenet, ja huutakaa, vieriskelkää tuhassa, te lauman valtiaat; sillä aika on tullut teidän joutua teurastettaviksi. Te hajoatte pirstoiksi, te kaadutte niinkuin kallisarvoinen astia. 
35. Mennyt on paimenilta pakopaikka ja pelastus lauman valtiailta. 
36. Kuule paimenten huutoa, lauman valtiaitten valitusta! Sillä Herra hävittää heidän laumansa; 
37. heidän rauhaisat laitumensa ovat tuhoutuneet Herran vihan hehkusta. 
38. Hän on lähtenyt niinkuin nuori leijona pensaikostaan: heidän maansa on tullut autioksi hävittäjän vihan hehkusta, Herran vihan hehkusta."

3 Jumalan antamaa varoitusta

Viime aikoina Herra on puhunut minulle monta kertaa kolmesta aiheesta, jotka Häntä murehduttavat ja tulevat vääjäämättä todeksi.

Ensimmäinen on tuleva Jerusalemin tuho (ei kuitenkaan kokonaisvaltainen tuho ja hävitys) ja suuri suru, joka kohtaa jokaista kansalaista, joka on hylännyt Herran Sanan ja lain sydämestään. Jerusalemilaiset joutuvat lähtemään kodeistaan pakkosiirtolaisuuteen heidän jumalattomuutensa tähden. He kumartelevat epäjumalia, joita he eivät tunne, ja joita heidän isänsäkään eivät tunteneet. Se tekee minut hyvin murheelliseksi, sanoo Herra. He kumartelevat kauhistuksia, kunnioittavat vääriä valoja, vilppiä ja petosta täynnä heidän sydämessään. He vannovat vääriä valoja, ottavat orjalta rahoja. "He eivät tee, kuten Minä olen heitä käskenyt, sanoo Totinen ja Ikiaikainen. He eivät seuraa minua, heidän Jumalaansa. Ainoaa Jumalaa, joka maanpäällä ja taivaissa on, muut epäjumalat ovat vain valhepetosta, tuulten tavoittelua, tyhjää täynnä, ulkokuori pettää. Tyhjiä puupölkkyä ihmiskätten tekemiä, eivät ne mitään tiedä. Eivät ne heille vastaa. Minä näen heidän tiensä ja heidän tekonsa. Mikään ei ole minulta salassa, vaan kaikki on edessäni paljastettua ja totuutta ilman valhetta. Kääntykää, niin saatte takaisin osuutenne perintömaasta, johon Minä teidät olen tuonut hamasta Egyptistä saakka. TE ETTE SAA OHJAUTUA VÄÄRILLE POLUILLE. TEIDÄT EKSYTETÄÄN, MUTTA ÄLKÄÄ EKSYKÖ.
OLKAA KESTÄVÄT RUKOUKSESSA JA MUISTELKAA IHMETEKOJANI, niin te olette turvassa ja saatte elää siinä maassa, jota teidän isänne lähtivät ottamaan omaksensa. Aamen

Mutta niinkuin tehdään huonoille viikunoille, joita ei voi syödä, kun ovat niin huonoja, niin minä, sanoo Herra, teen Sidkialle, Juudan kuninkaalle, ja hänen ruhtinailleen ja Jerusalemin jäännökselle, niille, jotka ovat jääneet jäljelle tähän maahan, ja niille, jotka asuvat Egyptin maassa: Jer 24:8

Toinen on suuri myrsky joka kohtaa kansoja. Uppiniskaisuutenne ei teitä pelasta. Minä vihoittelen teitä vastaan, te ulkokultaiset oppimattomat. Te jänkätätte omaksi vaurioksenne ja omaksi häpeäksenne. Minä sen teen ja niin Minä menettelen.

Kolmas on suuri onnettomuus, joka tuo tuhon ja teidät Minä piiritän ja vallalla asetan omaksi vaurioksenne kehään taistelemaan miekkaa, nälkää ja ruttoa ja petoeläimiä vastaan. Koetelkaa itsenne tulessa, jotta puhdistutte ja osoitatte minulle kunniaa, kun Minä teiltä sitä vaadin. Itkekää te Jerusalemin portit, huutakaa ja parkukaa, loppu on tullut ja tuho ja ryöstö ajaa teitä takaa, kunnes te käännytte ja nöyrrytte ja käännätte kasvojenne surun ja murheenne muuttuu Minun iloöljyksi, joka virtaa Minun edessäni, kun teidät Minä armahdan ja teidät Minä haen ja noudan omikseni, omaisuuskansakseni. Vaikka teidät olisi hajoitettu neljään eri ilmansuuntaan maan ääriin asti, sieltäkin Minä teidät noudan ja haen ja otan teidät omikseni ja te tulette vielä ymmärtämään, mistä hädästä te pelastuitte. Kun Minä teidät armahdan, siirrän Minä syntinne niin kauaksi toisistaan kuin itä on lännestä. Te olette Minun omaisuuskansani, Jerusalem ja Israel. Teidät Minä pelastan sillä Hän on puhunut ja niin tapahtuu. Aamen.

Varoitus kuuleville kansoille ymmärrykseksi ja viisaudeksi

Ja sano tälle kansalle: Näin sanoo Herra: katso, minä panen teidän eteenne elämän tien ja kuoleman tien. (Jer 21:8)

"Minä annan nyt teidän valita siunauksen tai kirouksen. (5Moos 11:26)

Minä olen tänään pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, menestyksen ja tuhon. (5Moos 30:15)

"Taivas ja maa ovat todistajinani, kun nyt sanon: Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää. (5Moos 30:19)

Joka jää tähän kaupunkiin, se kuolee miekkaan, nälkään ja ruttoon; mutta joka lähtee ulos ja menee kaldealaisten puolelle, jotka teitä piirittävät, se saa elää ja pitää henkensä saaliinansa. (Jer 21:9)

Daavidin huone! Näin sanoo Herra: Tuomitkaa joka aamu oikeat tuomiot ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä, ettei minun vihani syttyisi kuin tuli ja palaisi, eikä olisi sammuttajaa, teidän tekojenne pahuuden tähden. (Jer 21:12)

Ympärileikatkaa itsenne Herralle

ja poistakaa sydämenne esinahka,

te Juudan miehet ja Jerusalemin 

   asukkaat,

ettei minun vihani syttyisi kuin tuli

ja palaisi, eikä olisi sammuttajaa,

teidän tekojenne pahuuden tähden. (Jer 4:4)

He sanovat: "Varo itseäsi, älä koske minuun!
Minä olen sinulle pyhä."Tämän kansan teot täyttävät
sieraimeni vihan savulla, minun vihani liekehtii päivästä päivään. (Jes 65:5)

Näky vaurastumisesta

Olin Jerusalemin portilla USA:n lippu kädessäni pystytettynä kallion maaperään. Aloin miettiä, että "Missä on Israelin lippu? Käännyin ja yritin mielessäni toistaa kysymystä; "- Missä lippu on? Hetken päästä havahduin ja nostin katsettani ylöspäin ja näin vuoren huipulla Israelin lipun olevan pystytettynä lipputalkoon ja liehuvan täydessä vauhdissa tuulenvireessään. Kalliovuoren keskikohdassa liehui reunakohdalla Suomen vaakunalippu, joka täydessä vauhdissa säästyi samalla tavoin, kuin muutkin kaksi lippua. Kaikki oli valmista siis alkamaan:

Yhtäkkiä kuului kolme valtavaa tömähdystä taivaasta ja taisinpa nähdä salamankin iskevän lipputankoihin.

Vuoren reunaa pitkin alkoi vieriä jättimäisiä kivenjärkäleitä kolme kappaletta. Yksi kullekin maanosalle. Pysähdyttyään kivet halkesivat keskeltä kahtia ja niiden sisältö oli täynnä jättimäisiä kultahippuja, helmikaulakoruja, kalliita helyjä sekä hunajamettä valui kiven reunalta maahan solkenaan. Kysyin Herralta, mitä minä näillä teen?

Herra vastasi:- "Mene ja vie ne köyhille.

Jalkauduin alas laaksoon ihmisten kaupunkiin. Näin orpoja, hylättyjä, rampoja, kurjia ja köyhiä likaisissa vaatteissaan, jotka olivat maaherrojen toimesta alas sorrettuja. Näin pienen pojan riekalaisissa vaatteissaan kumarassa pyytävän apua. Ojensin helmikaulakorun ja ripustin sen hänen kaulaansa. Ihmiset ympärilläni alkoivat ihmetellä, että mitä oikein teen? Minut valtasi syvä liikutus ja kyynelehdin. Jaoin kaikille köyhille ja rammoille kaikki kivenlohkareesta löytyneet rikkaudet ja nostin erään halvaantuneen miesparan maasta makaamasta ylös seisomaan ja kerroin Jumalan armosta ja ihmeistä ja suurista teoista. Kansa alkoi iloitsemaan ja ylistämään Jumalaa. Kansa oli yltympäri ihmeissään ja osa alkoi tanssimaan onnesta ja laulamaan.

Näin erään miehen vaivalloisesti kävelevän minua kohti, hänen raajansa eivät jäykistyneet, kuten kuuluu, eivätkä taipuneet. Menin hänen luokseen ja ojensin hänelle kultaisen kaulaketjun. Hän oli mielissään ja kerroin hänelle Jumalan armosta. Myöhemmin näin, miten eräs vanhempi rouva istui kumarassa sivulla seuraten epäuskoisesti koko tilannetta. Kun lähestyin häntä, näin mielessäni, että hän oli eläessään tehnyt pahaa lapsillensa ja pelkäsi nyt minun tulevan kostamaan hänelle Jumalan nimessä. 

Aloin hiillostamaan häntä, että oletko ottanut Herran Jeesuksen vastaan elämääsi. Nainen nyökytteli, mutten uskonut häntä. Sanoin naiselle, että nouse Jeesuksen nimessä. Nainen nousi ja lähti juoksemaan kädet ojossa minua karkuun. Sen koomin en häntä enää nähnyt. Käännyin takaisin juhlivan kansan puoleen ja sanoin:

"Tämä valtakunta on nyt teidän, te omistatte tämän. Teidän ovat nämä kaikki rikkaudet ja kalleudet. Ottakaa ja nauttikaa." Sitten nousin korokkeelle ja aloin kuuluttamaan megafoniin, enkelit seisoivat vieressäni trumpetit kädessä.

Kuulutin megafoniin:
"-PESEYTYKÄÄ JA PUKEKAA JUHLAVAATTEET PÄÄLLENNE JA VAIHTAKAA VANHAT ASUSTEENNE POIS. ETTE TARVITSE NIITÄ ENÄÄ. ME PIDÄMME NYT JUHLAT HERRAN KUNNIAKSI! TÄMÄ ON HERRAN PÄIVÄ! NYT JUHLITAAN JA SYÖDÄÄN! 

Kansa heitti vanhat myyntikojujen pöydät kumoon ja näin kokonaisen rivistön täynnä mitä hienompia ja värikkäimpiä juhlavaatteita. Kansa alkoi innolla pukeutumaan ja vaihtoivat riekaleiset vaatteensa uusiin juhlapukuihin. Näin hengen silmin Jeesuksen keskellä aukiota, Hän oli kaiken keskellä tyytyväisenä ja iloisena. Kuninkaana. Näky päättyi.

Orjasta kuninkaaksi. Avain, joka murtaa linnakkeet OSA 2

Kolmen alla järkkyy maa, ja neljän alla ei se jaksa kestää: orjan alla, Kun hän kuninkaaksi pääsee. (Snl. 30:21-22)

Tiedätkö, miksi maa ei kestä orjan alla, kun hänestä tulee kuningas?

Orja syntyy merkityksettömäksi. kun hän kasvaa, hän oppii elämän kautta, ettei hänellä ole arvoa eikä hänen mielipiteillään todellista merkitystä. Niinpä kun hänestä tulee kuningas, hänestä tulee tärkeä ympäröivälle maailmalle,  mutta sisimmässään hän kokee edelleen merkityksettömyyttä.

Hän ei varo sanojaan eikä käytöstään. Lopulta hän tuhoaa ihmiset, joita hänet kutsuttiin johtamaan. Sinä, poikani/ tyttäreni, olet tuo orja, josta on tullut kuningas. [Ote Elämä kuninkaan perheessä-kirjasta.]

Sisäisessä orjuudessa elävä johtaja ei kykene vapauttamaan ulkoisessa orjuudessa eläviä. 

Meidät on kutsuttu olemaan niitä, jotka ovat matkalla orjasta kuninkaalliseksi. 

Oppimieni asioiden ei ollut tarkoitus muuttaa pelkästään minua, vaan varustaa minut levittämään kuninkaallista kulttuuria ympäristööni. Me olemme Jumalan kuva. Ihminen, luomakunnan kruunu, arvokkain Jumalan teko maanpäällä.

Jos me vähättelemme itseämme emmekä arvosta minuuttamme, olisi sama, kuin heittäisimme märän rätin Jumalan kasvoille ja sanoisimme:- "Sori, Herra, työsi ei kelpaa. Ei minusta tällainen pitänyt tulla".

Jumala loi meidät juuri sellaiseksi kuin me nyt olemme, me emme saa antaa paholaisen valehdella meille, ettei meillä ole mitään arvoa, emmekä kelpaa mihinkään tällaisinä. 

Sinä kelpaat juuri tuollaisena. Sisälläsi on ominaisuus, joka kuvastaa Jumalan persoonaa, jota kenelläkään muulla ei ole koko maailmassa. Olet tärkeä ja hyväksytty.

On aika oppia rakastamaan itseämme kuten Jumala rakastaa meitä ja nähdä itsemme Isän silmin.

Sinun tehtäväsi on olla osa kuninkaallista valtakuntaa, Jumalan lapsena. Se ei ole mikään pieni juttu. Se on elämäsi tarkoitus.
Tulevissa aiheissa opetan ja itsekin opin samalla, miten matka orjasta Jumalan lapseksi, kuninkaalliseksi ja arvovaltaiseksi perijäksi saavutetaan. Miten juosta kilpailu loppuun ja saavuttaa maaliviiva voittajana.

Avain, joka murtaa linnakkeet OSA 1

Kerron ensialkuun hieman omasta taustastani, jotta voit lähestyä minun tarinaani tarkemmin.
Olen siis tullut kodista, jossa asiat eivät menneet hyvin. Isäni ja äitini eivät minua pystyneet hoitamaan ja minut adoptoitiin isovanhemmilleni jo vauvasta lähtien. Kaikesta huolimatta sain vauvasta asti kärsiä ja pelätä omassa kodissani, koska isäni oli väkivaltainen ja hakkasi milloin mitäkin, jopa isovanhempieni tykönä. Hän kävi siellä lähes päivittäin kinumassa rahaa ja uhkailemassa. Milloin heitti sakset sojottamaan erään sukulaiseni reiteen pystyyn ja milloin kiristi mummoani, että jos ei saa rahaa, minut vietäisiin lastenkotiin. Olen siis tottunut elämään pelossa pienestä lähtien. Kasvoin murheen, pelon ja ahdistuksen ilmapiirissä. Kouluajatkaan eivät oloani helpottaneet. Minut otettiin heti ensimetreistä muiden oppilaiden silmätikuksi ja minua kiusattiin vuosikaudet, koko peruskoulun ajan. Olen elänyt läpi lukemattomien helvettien, enkä voi väittää etteikö se olisi muokannut persoonaani.
Olosuhteet voivat vaihdella, mutta me, jotka olemme kokeneet lapsuudessamme hylkäämistä ja väkivaltaa- vaikka olisi vain "syntymistä väärään aikaan" - sisäistämme sanoman, että olemme häpeällisiä, ei-toivottuja ja merkityksettömiä. Valheiden seurauksena kehitämme käyttäytymismalleja, joilla yritämme suojella itseämme vihamielisessä maailmassa. Koska olemme kokeneet kaikkein syvimmän tason hyökkäyksiä identiteettiämme vastaan, teemme mitä tahansa lievittääksemme kipua yksinkertaisesti selviytyäksemme.

Yksi selviytymistavoistani oli sarkastinen huumori. Huumorin ydin oli, että sain ihmiset "polvilleen" tuntemaan itsensä tyhmiksi ja merkityksettömiksi. Tietenkään en tajunnut aiheuttavani heille pahaa mieltä.
Heitin huulta ihmisten vajavaisuuksista kuvitellen olevani hyvinkin hauska, vaikka jokainen nauru maksoi jollekin palasen hänen sydäntään.

Hieman yli vuosi sitten isäni kuoli. Isän kuolema sai aikaan syvän menetyksen tunteen ja hylkäämisen pelon sielussani. Olen siitä asti pelännyt, että seuraavaksi lähtee toinen läheinen.

Kun tulin uskoon kaksi vuotta sitten, olin erittäin syvässä masennuksessa. En enää nähnyt mitään syytä elää. Herra minut pelasti oudolla tavalla, jota en vielä oikein itsekään täysin ymmärrä.

Eilen lukiessani "Elämä kuninkaan perheessä" siinä Kris Vallotton on kokenut lähes identtisen menneisyyden omaani verrattuna. Jopa hätkähdin monessa kohtaa. Seuraavaa perinnönsaantia en ole kokenut, mutta halusin ottaa sen olennaiseksi osaksi opetustani:
Eräs seurakuntalainen oli saanut käskyn Jumalalta lahjoittaa Krisille osuuden perinnöstään ja Kris oli saanut shekin 30 tuhannen dollarin edestä. Kris oli hyppinyt ja pomppinut tasajalkaa innoissaan asiasta, mutta jonkin ajan kuluttua jokin oli pielessä. Kris alkoi vältellä tätä perinnön antajaa, vaikka ei ollut mitään syytä tehdä niin. Hän ei kehdannut kohdata jostain kumman syystä enää kyseistä ihmistä. Ja alkoi vältellä hinnalla millä hyvänsä tapaamasta tätä. Lopulta Kris ei meinannut enää öisin saada nukuttua ja halusi tietää, mistä tuo käytös oikein johtui.  Tässä ote kirjasta:
Kris oli kysynyt Herralta, että" tiedätkö sinä, mikä minua vaivaa?"
"Tiedän.", Herra vastasi.
"No mikä?" , kysyin varovaisesti.
"Haluatko todella tietää?", Herra kysyi.

Kysymys oli hyvin paljastava. Minua itse asiassa jännitti aika tavalla saada tietää, mikä minussa oli vikana, koska olin elänyt pitkät ajat niin sanotusti laput silmilläni. John Maxwell sanoi kerran: "Ihmiset muuttuvat, kun heitä sattuu niin paljon, että heidän täytyy muuttua; kun he oppivat riittävästi halutakseen muuttua, tai kun he saavat vastaanottaa riittävästi kyetäkseen muuttumaan. "Tajusin, että minua sattuu niin paljon, että minun täytyy muuttua!

"Haluan, Herra", vastasin.

Jeesus sanoi: "Sinun ongelmasi on se, että et rakasta itseäsi riittävästi kokeaksesi olevasi kolmenkymmenen tuhannen dollarin arvoinen. Pelkäät, että jos tuo antelias kaveri oppii tuntemaan sinut, hän katuu antamistaan. Sen vuoksi et halua päästää häntä lähelle sinua."

Ahdistukseni syveni. En enää voinut kieltää, ettenkö tarvinnut apua. Kysyin, mitä minun pitäisi tehdä.

"Opettele rakastamaan itseäsi yhtä paljon kuin Minä rakastan sinua. Kun se tapahtuu, odotat myös muiden ihmisten rakastavan sinua enemmän sitä mukaa kun he oppivat tuntemaan sinut paremmin." Hän vastasi.

Näky vehreästä laaksosta ja ratsastajasta

Puhelimessa oltuani kesken kaiken sain näyn valtavasta vehreästä laaksosta, joka oli vihreiden lehtipuiden ja erilaisen kasviston täyttämä. Puiden keskellä pujotteli vaaleahiekkainen mutkikas tie. Olin kuin  huipulta katsomassa huikeaa näkymää alas laaksoon.

Näky meni ohi muutamassa sekunnissa. Meinasin kesken puhelun sanoa ääneen: "Wau!, mutten tohtinut. 

Puhelun jälkeen jäin ihmettelemään näkemääni ja pohtimaan, mitä se tarkoitti. 

Yhtäkkiä näin selkeänä suuriharteisen miehen sotapäähine/kruunu päässä, miehekkäät kasvot, musta parta ja viikset, tuimat, paksut kulmakarvat totinen katse tulevan kohti. Hän ratsasti ja hän oli erittäin päättäväisen näköinen. Hänellä oli täysi sotavarustus yllään, muistaakseni punakultainen haarniska ja viitta. Erityishuomiona hänen kaulassaan roikkui kultainen kettinkiketju. Näyssä kuva kaulassa olleesta kultaisesta kettingistä suureni ja tarkentui. Muistan miehen kasvonpiirteet melkein ulkoa. Hän muistutti paljon edesmennyttä Saddam Husseinia, mutta oli jylhempi ja kookkaampi ja lihaksikkaampi.

Hevosen väri taisi olla punaruskea/punertava.

Johanneksen ilmestys 6

1. Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: "Tule!"
2. Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan.
3. Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen olennon sanovan: "Tule!"
4. Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka.
5. Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Ja minä näin, ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka.
6. Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä."
7. Ja kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen olennon äänen sanovan: "Tule!"
8. Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta. 

Runneltu tytär Jerusalem

Ja sano heille tämä sana: Minun silmistäni vuotavat kyyneleet yötä päivää, eivät lakkaa; sillä neitsyt, tytär, minun kansani, on raskaasti runneltu, ylen kipeällä iskulla.  Jer 14: 17