lauantai 8. helmikuuta 2014

Näky vaurastumisesta

Olin Jerusalemin portilla USA:n lippu kädessäni pystytettynä kallion maaperään. Aloin miettiä, että "Missä on Israelin lippu? Käännyin ja yritin mielessäni toistaa kysymystä; "- Missä lippu on? Hetken päästä havahduin ja nostin katsettani ylöspäin ja näin vuoren huipulla Israelin lipun olevan pystytettynä lipputalkoon ja liehuvan täydessä vauhdissa tuulenvireessään. Kalliovuoren keskikohdassa liehui reunakohdalla Suomen vaakunalippu, joka täydessä vauhdissa säästyi samalla tavoin, kuin muutkin kaksi lippua. Kaikki oli valmista siis alkamaan:



Yhtäkkiä kuului kolme valtavaa tömähdystä taivaasta ja taisinpa nähdä salamankin iskevän lipputankoihin.
Vuoren reunaa pitkin alkoi vieriä jättimäisiä kivenjärkäleitä kolme kappaletta. Yksi kullekin maanosalle. Pysähdyttyään kivet halkesivat keskeltä kahtia ja niiden sisältö oli täynnä jättimäisiä kultahippuja, helmikaulakoruja, kalliita helyjä sekä hunajamettä valui kiven reunalta maahan solkenaan. Kysyin Herralta, mitä minä näillä teen?
Herra vastasi:- "Mene ja vie ne köyhille.

Jalkauduin alas laaksoon ihmisten kaupunkiin. Näin orpoja, hylättyjä, rampoja, kurjia ja köyhiä likaisissa vaatteissaan, jotka olivat maaherrojen toimesta alas sorrettuja. Näin pienen pojan riekalaisissa vaatteissaan kumarassa pyytävän apua. Ojensin helmikaulakorun ja ripustin sen hänen kaulaansa. Ihmiset ympärilläni alkoivat ihmetellä, että mitä oikein teen? Minut valtasi syvä liikutus ja kyynelehdin. Jaoin kaikille köyhille ja rammoille kaikki kivenlohkareesta löytyneet rikkaudet ja nostin erään halvaantuneen miesparan maasta makaamasta ylös seisomaan ja kerroin Jumalan armosta ja ihmeistä ja suurista teoista. Kansa alkoi iloitsemaan ja ylistämään Jumalaa. Kansa oli yltympäri ihmeissään ja osa alkoi tanssimaan onnesta ja laulamaan.



Näin erään miehen vaivalloisesti kävelevän minua kohti, hänen raajansa eivät jäykistyneet, kuten kuuluu, eivätkä taipuneet. Menin hänen luokseen ja ojensin hänelle kultaisen kaulaketjun. Hän oli mielissään ja kerroin hänelle Jumalan armosta. Myöhemmin näin, miten eräs vanhempi rouva istui kumarassa sivulla seuraten epäuskoisesti koko tilannetta. Kun lähestyin häntä, näin mielessäni, että hän oli eläessään tehnyt pahaa lapsillensa ja pelkäsi nyt minun tulevan kostamaan hänelle Jumalan nimessä. 
Aloin hiillostamaan häntä, että oletko ottanut Herran Jeesuksen vastaan elämääsi. Nainen nyökytteli, mutten uskonut häntä. Sanoin naiselle, että nouse Jeesuksen nimessä. Nainen nousi ja lähti juoksemaan kädet ojossa minua karkuun. Sen koomin en häntä enää nähnyt. Käännyin takaisin juhlivan kansan puoleen ja sanoin:
"Tämä valtakunta on nyt teidän, te omistatte tämän. Teidän ovat nämä kaikki rikkaudet ja kalleudet. Ottakaa ja nauttikaa." Sitten nousin korokkeelle ja aloin kuuluttamaan megafoniin, enkelit seisoivat vieressäni trumpetit kädessä.
Kuulutin megafoniin:
"-PESEYTYKÄÄ JA PUKEKAA JUHLAVAATTEET PÄÄLLENNE JA VAIHTAKAA VANHAT ASUSTEENNE POIS. ETTE TARVITSE NIITÄ ENÄÄ. ME PIDÄMME NYT JUHLAT HERRAN KUNNIAKSI! TÄMÄ ON HERRAN PÄIVÄ! NYT JUHLITAAN JA SYÖDÄÄN! 
Kansa heitti vanhat myyntikojujen pöydät kumoon ja näin kokonaisen rivistön täynnä mitä hienompia ja värikkäimpiä juhlavaatteita. Kansa alkoi innolla pukeutumaan ja vaihtoivat riekaleiset vaatteensa uusiin juhlapukuihin. Näin hengen silmin Jeesuksen keskellä aukiota, Hän oli kaiken keskellä tyytyväisenä ja iloisena. Kuninkaana. Näky päättyi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti