Sain näyn 15.12.13
Säilytin tätä näkyä itselläni sunnuntaista asti, mutta tunsin Herran painostusta ja näky kokoajan selkeni ja selkeni ja on edelleen vahvana mielessäni. Näyssä annoin sota-aseen, keihään Jumalalle, eli Isälle lahjaksi. Olin pilvien päällä taivaassa eräässä yhdestä valtaistuinsalissa. Seuraavaksi näin edessäni suuren valtavan loistokkaan kultaisen huoneen. Huone oli täyttä kultaa, kuin juhlasali, jonka keskellä oli valtava verenpunaisella matolla päällystetty portaikko. Jumala asteli portaikosta alas kädet auki tervehtien ja Hän oli pukeutunut loistokkaaseen, valkokulta-asuun, ja Hänen yllään oli kullasta punottu vyö ja punos meni ylös vasemman puolen harteille. Isän päässä oli kulta-vihreä seppele, joka oli tehty jonkinlaisista arvokkaista lehdistä.
Nousimme Jumalan kanssa portaita ylös keskellä olevalle tasanteelle. Seinässä oli jättimäinen ja valtava maalaus, kultaisine kehyksineen. Maalaus oli koko seinän korkuinen ja levyinen. Jumala esitteli minulle maalausta. Maalaus oli hämmästyttävän yksityiskohtainen. Muistan sen vielä, kuin eilispäivän.
Maalaus oli täynnä tummia sävyjä ja kuvasi sotaa.
Näin maalauksen edustalla kaatuneita sotilaita ja rynnäkön täydessä vauhdissa. Sotilailla oli sotavarusteet päällänsä, kuten haarniska ja miekat. Huomasin erityisesti maalauksen edessä kaatuvan sotahevosen, jonka päällä istui sotilas.
Miehen suu oli auki epätoivosta, koska hän oli juuri putoamaisillaan hevosen selästä.
Maalauksen takaosassa oli täysi sota päällänsä ja mellakka. Näin sotilaiden taistelevan henkensä edestä, miekat liehuivat ja sivalsivat.
Jumala kohotti kätensä ja sanoi: "- Katso taulua tarkkaan, mitä se esittää?" Vastaan: "- Sotaa". Jumala puhuu: "- Tappiota." Jumala jatkoi: "- Vihollisen armeija on kukistettu." Kuulin seisoessani Jeesuksen äänen: "- Minä olen voittanut maailman." Näin näyn kultaisesta kruununtapaisesta sormuksesta, jonka keskellä on ovaalinmuotoinen punainen kivi. Jumala jatkoi: "- Noniin, mennään eteenpäin."
Nousimme portaita ylemmäs. Tulimme toiselle tasolle, jonka seinässä oli värikäs ikäänkuin sateenkaaren värinen spiraaliympyrä, joka pyöri. Kun kosketin sitä kädelläni, käteni upposi sen sisään ja siitä tiukkui nestemäistä väriä käteni päälle. Kysyin Jumalalta, mikä tuo pyörä on? Jumala vastasi: "- Se on Elämänpyörä."
Näin yhtäkkiä katosta vaijerilla roikkuvan valtavan punaruskean demonisen patsaan, jolla oli siivet. Oikeaan käteeni ilmestyi sotakeihäs. Heitin sotakeihään vaijerin läpi ja vaijeri katkesi ja demonipatsas tippui noin 10 metriä maahan ja hajosi pirstaleiksi alakerran salin lattialle. Elämänpyörä pysähtyi. Sen värit alkoivat haalistua ja se alkoi muuttua harmahtavan ja mustan värin sekoitukseksi, viemäriaukon suuksi. Otin sen yläpäistä käsilläni kiinni kuin liinavaatteen pois seinältä viemäriaukonsuu-kuva alaspäin käännettynä ja heitin sen reunan yli alas pirstoutuneen patsaan ympärille.
Kysyin Jumalalta: "- Millä minä peitän sen seinään jääneen tyhjän kohdan? Jumala vastasi: "- Älä tee sille mitään, sen tilalle tulee uusi mosaiikkityö, taulu sinun elämästäsi. Taulu edustaa sinun elämääsi ja henkilökohtaisia kamppailujasi, jotka voitit. Ne ovat koottu elämäsi pirstaleista. Se on hieno työ, upea, fantastinen, Magnifique. Olet suuri oppilas. Annan sinulle kaiken tämän pelkästä ilosta ja rakkaudesta. Olet sen ansainnut." Vastasin:- "Kiitos Isä."
Säilytin tätä näkyä itselläni sunnuntaista asti, mutta tunsin Herran painostusta ja näky kokoajan selkeni ja selkeni ja on edelleen vahvana mielessäni. Näyssä annoin sota-aseen, keihään Jumalalle, eli Isälle lahjaksi. Olin pilvien päällä taivaassa eräässä yhdestä valtaistuinsalissa. Seuraavaksi näin edessäni suuren valtavan loistokkaan kultaisen huoneen. Huone oli täyttä kultaa, kuin juhlasali, jonka keskellä oli valtava verenpunaisella matolla päällystetty portaikko. Jumala asteli portaikosta alas kädet auki tervehtien ja Hän oli pukeutunut loistokkaaseen, valkokulta-asuun, ja Hänen yllään oli kullasta punottu vyö ja punos meni ylös vasemman puolen harteille. Isän päässä oli kulta-vihreä seppele, joka oli tehty jonkinlaisista arvokkaista lehdistä.
Nousimme Jumalan kanssa portaita ylös keskellä olevalle tasanteelle. Seinässä oli jättimäinen ja valtava maalaus, kultaisine kehyksineen. Maalaus oli koko seinän korkuinen ja levyinen. Jumala esitteli minulle maalausta. Maalaus oli hämmästyttävän yksityiskohtainen. Muistan sen vielä, kuin eilispäivän.
Maalaus oli täynnä tummia sävyjä ja kuvasi sotaa.
Näin maalauksen edustalla kaatuneita sotilaita ja rynnäkön täydessä vauhdissa. Sotilailla oli sotavarusteet päällänsä, kuten haarniska ja miekat. Huomasin erityisesti maalauksen edessä kaatuvan sotahevosen, jonka päällä istui sotilas.
Miehen suu oli auki epätoivosta, koska hän oli juuri putoamaisillaan hevosen selästä.
Maalauksen takaosassa oli täysi sota päällänsä ja mellakka. Näin sotilaiden taistelevan henkensä edestä, miekat liehuivat ja sivalsivat.
Jumala kohotti kätensä ja sanoi: "- Katso taulua tarkkaan, mitä se esittää?" Vastaan: "- Sotaa". Jumala puhuu: "- Tappiota." Jumala jatkoi: "- Vihollisen armeija on kukistettu." Kuulin seisoessani Jeesuksen äänen: "- Minä olen voittanut maailman." Näin näyn kultaisesta kruununtapaisesta sormuksesta, jonka keskellä on ovaalinmuotoinen punainen kivi. Jumala jatkoi: "- Noniin, mennään eteenpäin."
Nousimme portaita ylemmäs. Tulimme toiselle tasolle, jonka seinässä oli värikäs ikäänkuin sateenkaaren värinen spiraaliympyrä, joka pyöri. Kun kosketin sitä kädelläni, käteni upposi sen sisään ja siitä tiukkui nestemäistä väriä käteni päälle. Kysyin Jumalalta, mikä tuo pyörä on? Jumala vastasi: "- Se on Elämänpyörä."
Näin yhtäkkiä katosta vaijerilla roikkuvan valtavan punaruskean demonisen patsaan, jolla oli siivet. Oikeaan käteeni ilmestyi sotakeihäs. Heitin sotakeihään vaijerin läpi ja vaijeri katkesi ja demonipatsas tippui noin 10 metriä maahan ja hajosi pirstaleiksi alakerran salin lattialle. Elämänpyörä pysähtyi. Sen värit alkoivat haalistua ja se alkoi muuttua harmahtavan ja mustan värin sekoitukseksi, viemäriaukon suuksi. Otin sen yläpäistä käsilläni kiinni kuin liinavaatteen pois seinältä viemäriaukonsuu-kuva alaspäin käännettynä ja heitin sen reunan yli alas pirstoutuneen patsaan ympärille.
Kysyin Jumalalta: "- Millä minä peitän sen seinään jääneen tyhjän kohdan? Jumala vastasi: "- Älä tee sille mitään, sen tilalle tulee uusi mosaiikkityö, taulu sinun elämästäsi. Taulu edustaa sinun elämääsi ja henkilökohtaisia kamppailujasi, jotka voitit. Ne ovat koottu elämäsi pirstaleista. Se on hieno työ, upea, fantastinen, Magnifique. Olet suuri oppilas. Annan sinulle kaiken tämän pelkästä ilosta ja rakkaudesta. Olet sen ansainnut." Vastasin:- "Kiitos Isä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti