Israelin uskottomuus on vailla vertaa
1 Minulle tuli tämä Herran sana:
2 "Julista Jerusalemissa koko kaupungin kuullen:
-- Näin sanoo Herra:
Minä muistan, miten uskollinen olit, kun olit nuori,
muistan, millainen oli rakkautesi, kun olit morsian.
Sinä seurasit minua autiomaassa,
maassa, jossa mikään ei kasva.
3 Israel kuului Herralle niin kuin pellon ensi sato. Kaikki, jotka siihen kajosivat, saivat osakseen tuomion. Onnettomuus kohtasi heitä, sanoo Herra.
4 "Kuulkaa Herran sana, te Jaakobin heimo ja kaikki Israelin sukukunnat! 5 Näin sanoo Herra:
-- Mitä pahaa isänne minusta löysivät,
kun he kääntyivät minusta pois?
He lähtivät seuraamaan olemattomia jumalia
ja menettivät arvonsa minun silmissäni.
6 Eivät he enää kysyneet:
"Mikä on Herran tahto,
hänen, joka toi meidät Egyptistä,
johdatti halki autiomaan,
arojen ja rotkojen maan,
kuivan ja synkeän maan,
missä kukaan ei kulje eikä yksikään asu?"
7 Minä toin teidät puutarhojen maahan.
Te saitte syödä hedelmiä,
nauttia maan antimista.
Mutta tultuanne te saastutitte minun maani,
turmelitte tyystin omaisuuteni.
8 Papit eivät kysyneet: "Mikä on Herran tahto?"
Lainopettajat eivät minusta välittäneet,
kansani paimenet luopuivat minusta,
profeetat puhuivat Baalin nimissä.
He palvelivat jumalia, jotka eivät voi auttaa.
9 Siksi minä yhä syytän teitä, sanoo Herra, ja vaadin tilille vielä lastenne lapset.
10 Menkää länteen kittiläisten saarille,
lähettäkää miehiä itään Kedariin,
katsokaa ja ottakaa tarkoin selville,
onko missään tällaista tapahtunut!
11 Onko mikään kansa vaihtanut jumaliaan?
Ja jos ne edes olisivat jumalia!
Minä, Herra, olen ollut kansani voima ja kunnia.
Mutta minut se on vaihtanut toisiin jumaliin,
joista ei ole mitään apua.
12 Tyrmistykää, taivaat!
Kauhistukaa, järkkykää perin juurin!
13 Minun kansani on tehnyt syntiä kaksin verroin: minut, elävän veden lähteen, se on hylännyt ja hakannut itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti